Lasikatto, hyvävelijärjestö, etuudet,
verkostot, veljeily, sikailu, salailu ja suhteet.
Tämä on tarina elävästä elämästä
vuosikymmenien kokemuksella. En ole ainoa, joka tämän tarinan voisi kertoa.
En ole ainoa, joka haluaisi kravattisonnit
kotiinsa kasvamaan, mutta heille ei yksinkertaisesti mahdeta mitään ja he
tulevat säilymään vuosisadasta toiseen.
Kravattisonnit eivät itse tiedosta itseään.
Näin ollen he eivät edes käsitä missä heidän itsensä tulisi kasvaa ihmisinä,
joten on ajan hukkaa lähteä heidän kanssa asiasta keskustelemaan.
He eivät lue tätä tarinaa ja jos heille joku tarinan kertoo he todennäköisesti
eivät sisäistä asiasta mitään vaan vaihtavat puheenaihetta tai mitätöivät koko
tarinan.
Keitä he ovat ?
Pääsääntöisesti he ovat miespuolisia
johtavassa asemassa olevia henkilöitä tai sitten heillä on oma yritys. Tämä
kertomus jakaa heidät ominaisuuksiensa mukaisesti eri tyyppeihin, joihin voit
törmätä ympäri maailmaa.
1. NÖSSÖ
Nössö-kravattisonni on sananmukaisesti
kasvanut pumpulissa. Nössöllä on lapsesta asti ollut hyvin toimeentuleva perhe
ja suku ympärillään. Hän on suvun silmäterä ja odotettu tulevaisuuden lupaus.
Vanhemmilla on hyvät virat ja asiat kunnossa. Myös sukuun kuuluu menestyneitä henkilöitä, joilla on
vaikutusvaltaa.
Kun Nössö ei tarvitse enää
lastenhoitajaa hän siirtyy opiskelumaailmaan sukunsa tukemana. Nössön ei
tarvitse murehtia opiskelujensa kustannuksista, sillä ne hoituvat vanhempien
avustuksella. Yleensä hänet käytetään jo yläkoulu iässä vaihto-oppilaana hänen
haluamassaan maassa kieliopintojen vuoksi. Nössön elämän tragedia on
lastenhoitajan vaihtuminen.
Mikäli Nössö ei lähde sukunsa
taloudellisesti tukemana ulkomaille opiskelemaan hän jää Suomeen lukemaan.
Opiskeluaikanaan hän työskentelee vanhempiensa tai perhetuttujensa
järjestämässä hyvässä työpaikassa, josta pääsee valmiiseen uraputkeen opintojensa
päätyttyä.
Ja näin me kohtaamme hänet omassa
työyhteisössämme.
Työyhteisössä hän on yleensä
jonkinasteisessa esimiesasemassa nuoresta iästään huolimatta. Hänellä on siisti
puku ja kallis partavesi tuoksuu käytävillä. Auto on uusi ja aina siistissä
kunnossa. Hänellä on oma perhe. Vaimo on korkeasti koulutettu tai menestyneen
yrittäjäperheen lapsi.
Mutta helposta elämästä johtuen
Nössöllä ei yleensä ole riskinotto ja –sietokykyä. Hän on esimies, joka ei
uskalla päättää mitään yksin. Jos Nössö on asiakkuuspäällikkö ja kysyt häneltä
voidaanko tilata asiakaslahjoiksi kylpypyyhkeitä hän tarvitsee siihen pari
palaveria sekä ainakin toisen esimiehen hyväksynnän. Nössö ei ota mitään
vastuulleen yksin ettei vain tule mitään ikäviä tilanteita ja maine pysyy
puhtaana.
Nössö rakastaa tehdä erilaisia
taulukoita sekä pitää palavereita. Todellisuudessa
hän itse ei ole tehnyt kovaa myyntityötä päivääkään. Eikä mielellään kohtaa
asiakkaita päivittäin kokousten vuoksi.
Työnantajan näkökulmasta Nössö on
uskollinen ja tunnollinen palvelija, joka tiedottaa kaikesta mahdollisesta
epäilyttävästä. Mutta kentällä alaistensa
silmissä luuseri, joka on kuuluisan lasikaton suojissa ja niin kauan kuin
suhteilla saatu hyvä palkka juoksee ei varmasti irtisanoudu työpaikastaan.
2. SIKA
Sika-kravattisonni on nimensä mukaisesti
Sika, vaikka on väärin verrata mukavaan kotieläimeen tällaista persoonaa. Heistä ei voi tietää mikä lapsuudessa on
mennyt pieleen vai onko mikään, mutta heillä on moraali ja eettisyys kadoksissa
toiminnoissaan. Heidän elämänsä on triangeli, jossa on kolme asiaa. Naimisissa
olevalla Sialla on siis perhe, työ ja rakastajatar tai useampi. Sinkku Sika
surffaa kodin, työn ja jonkin riippuvuuden välissä. Riippuvuus voi olla
päihteet, pelit, seksi tai jokin harrastus, johon kaikki muu aika menee.
Jos jokin kolmesta osa-alueesta on
murtumassa, etsitään tilalle uusi keinoja kaihtamatta.
Sika pukeutuu huomiota herättävän tyylikkäästi
ja kalliisti. Auton täytyy olla Mercedes tai Audi ehkä BMW. Raha on hänelle
kaikki kaikessa mikä tulee ympäristölle selväksi kertomuksina omistuksista ja tehdyistä
ulkomaanmatkoista. Osa pukeutuu näyttäviin kultavitjoihin ja sormuksiin.
Siinä vaiheessa, kun kukaan
kavereista ei ole näkemässä taikka ei ole kyse rakastajattareen menevästä
rahasta Sika pihistää euronkin soikeaksi.
Miespuolinen Sika yrityksen johtajana
ja esimiehenä on naiselle painajainen. Hän on painajainen, jota kukaan ei pysty
irtisanomaan. Naisen on äänestettävä
omilla jaloillaan, mikäli ei itse rupea peluriksi. Kaksimieliset jutut ja
vitsit alkavat sinkoilla heti aamusta työpaikalla. Sika ei epäile kosketella
ohimennen. Hän ei epäile kertoa viikonlopun juhlinnasta ja siellä tavatuista
upeista naisista. Puheista saa sen kuvan, että hänestä kilpailtiin suorastaan.
Sika ei myöskään ymmärrä omaa
ikäänsä. Usein 50-vuotias Sika katselee ja tapailee itseään kymmeniä vuosia
nuorempia naisia. Sika voi olla myös röyhkeydellään niin pelottava, että arka
työntekijä ei uskalla pistää vastaan vaan kärsii hiljaa mielessään vuosia jopa
vuosikymmeniä. Ne työyhteisöt, joissa Sika majailee, tulisi kieltää nuorilta
harjoittelijatytöiltä.
Onko työyhteisössäsi Sika ? Helppo testi. Lue hänelle edellä
kirjoitettu vakavalla äänensävyllä. Sika hörähtää remakkaan nauruun ja toteaa,
että elämä on tarkoitettu elettäväksi.
3. NARSU (Narsisti)
Narsu-kravattisonni onkin haastavin persoona. Narsistin
kehittymisestä on monenlaisia teorioita ja päätelmiä. Niihin tämä tarina ei
syvenny vaan siihen kuinka ylipäätään Narsun kanssa voi selvitä vai voiko
oikeasti lainkaan ?
Lähtökohta on se, että Narsun
vaikutuspiiristä olisi niin läheisten kuin työyhteisönkin hyvä hankkiutua
mahdollisimman nopeasti eroon oman mielenrauhan ja hyvinvoinnin vuoksi. Narsuja
on erityisen paljon ylimmässä johdossa. Erityisesti heitä tapaa osuuskuntamuotoisten-
ja suku- yritysten johdossa. Liikeyritys reagoi henkilöstön pahoinvointiin
nopeastikin irtisanomalla Narsu- esimiehen, mutta osuuskunta/sukuyritys
muotoisissa he saavat kiduttaa työntekijöitään vuosikymmeniä.
Narsun ehkä pahin luonteenpiirre on
arvaamattomuus. Et voi tietää millä tuulella hän tulee töihin ja millä tuulella
hän on kymmenen minuutin kuluttua. Eilen sovittu asia voi muuttua tänään
huonoksi ideaksi. Kun Narsu peilaa itseään jatkuvasti ympäristönsä kautta hän
on täysin kestämätön minkäänlaiselle kritiikille. Hän janoaa sitä, että hänestä
pidetään. Kuitenkin hän koko ajan kontrolloi ja kyttää työyhteisöään ja sitä,
että mitä hänestä oikeasti ajatellaan.
Hänellä on aina suosikit, jotka
yleensä hännystelevät johtajaa. Se parka, joka erehtyy kyseenalaistamaan Narsun
toiminnan ja kyvyt toimia esimiehenä ei saa koskaan anteeksi. Siitä hetkestä
alkaa ajojahti työntekijää kohtaan. Jos hän ei itse irtisanoudu on hänen
mielenterveytensä koetuksella hetken kulutta. Narsulle hänen olemassaolosta
tulee niin suuri uhka, että kaikki keinot ongelman poistamiseksi otetaan
käyttöön.
Narsu on niin sairas mieleltään kun
häneen kohdistuu uhka, että terveen ihmisen ajatus ei edes riitä kuvittelemaan
niitä keinoja mitä Narsu voi käyttää.
Ne ovat niitä miehiä, jotka istuvat
vankilassa vaimonsa murhasta, kun vaimo ei kestänyt enää elämää hänen kanssaan.
Vaimo, joka Narsun kanssa elettyjen vuosien jälkeen muuttui ihmisraunioksi
ulkoisesti ja sisäisesti jatkuvan kontrolloinnin ja manipuloinnin seurauksena.
Johtaja Narsulle taas työpaikan ja
aseman menetys on niin suuri asia, että yleensä Narsun uhkalistalle joutuneella
työntekijällä ei ole hengenvaaraa, mutta henkinen kidutus voi alkaa.
Työntekijä joutuu jatkuvaan
tarkkailuun. Hänen pöydältään löytyy aamuisin keltaisia lappuja ja huomioita
hänen tekemästään työstä. Narsu ilmaantuu hiirenhiljaa työntekijän lähettyville
kuullakseen juoniiko työntekijä jotain hänen vastaista. Työntekijälle alkaa
tulemaan myös puheluita, joiden tarkoitus on varmistaa työntekijän liikkeet ja
läsnäolo.
Samaan aikaan Narsu valmistelee
kuvion, jolla hän saa irtisanottua työntekijän mahdollisimman nopeasti ettei
työntekijän arvosteleva ajatusmaailma leviä
työyhteisössä. Työntekijä myös eristetään pois kokouksista sekä varmistetaan
ettei hän pääse tapaamaan Narsu johtajan mahdollisia esimiehiä. Narsu käyttää
runsaasti aikaa työntekijän taustojen tutkimiseen päämääränään löytää jotain
”hämärää”, jolla saisi horjutettua työntekijän asemaa ja sosiaalisia suhteita
työpaikalla.
4. LAISKIAINEN
Tälle kravattisonnille ei oikeastaan
tiedä olisiko sille jopa kateellinen, mikäli ei joudu hänen palvelijakseen.
Laiskiainen on ollut talossa pitkään ja työasema on vakaa, kun ei tee suuria
virheitä ja tulospalkkaus ei ole käytössä. Hän tulee töihin rauhalliseen
tahtiin ja nauttii aamukahvinsa pitkän kaavan mukaan. Aamukahvin lomassa hän
ilmoittaa vuosien saatossa valikoituneelle palvelijajoukolleen mitä päivän
aikana tulisi tehdä. Itse asiassa työt tulisi suorittaa
hänen itsensä, mutta Laiskiainen ei
vaan yksinkertaisesti jaksa eikä häntä huvita. Palkka juoksee muutenkin, kun
istuu säännöllisesti työajan omassa huoneessaan. Punainen valo päälle
ovenpieleen ja voi jutella golfkavereiden kanssa mukavia vaikka koko päivän.
Kukaan ei voi tulla toteamaan onko ne työpuheluita vai soittaako asiakkaat.
Tai kyllä työyhteisö tietää, mutta
asialle ei tehdä mitään, sillä siitä ei ole mitään hyötyä. Ja siksi toisekseen
Laiskiaisissa on myös mukavia seuramiehiä.
Laiskiaisen tiukin ajanjakso vuodessa
on tuloksen, taseen ja toimintakertomuksen sekä tulevaisuuden esittely
johtoryhmälle. Siihen hän satsaa ajatuksissaan paljon ja käytännön paperit
toimittaa uskollinen ”Lissu-sihteeri”. Laiskiainen hommaa pitopalvelusta
hallituksen kokoukseen juhlaeväät ja juomat ja saa nauttia taas seuraavan
vuoden ruhtinaallista luottamusta työlleen.
5. SÄHLÄRI
Sähläri-sonnin touhut voivat alkuun
naurattaa, mutta kuukausien kuluessa menee hermot. Sähläri haluaa olla kaikessa
mukana ideoimassa ja toteuttamassa. Lisäksi mielipiteet ja mielialat
vaihtelevat kuin vuoristorata. Iltapäivällä Sähläri antaa ohjeet aamua varten,
mutta aamulla kaikki onkin jo toisin. Hän yrittää delegoida, mutta ei pysty
antamaan viimeistä vastuuta kenellekään vaan loppujen lopuksi haluaa tehdä
kaiken itse. Sähläri on äärimmäisen kärsimätön ja haluaa kaiken tapahtuvan heti
hänen haluamallaan tavalla ja aikataulussa.
Siitä johtuen hänen ympärillään
olevat työntekijät pikkuhiljaa huomaavat ettei kannata aloittaakaan tekemään
mitään. Sähläri istuu aamusta yömyöhään konttorissaan omistautuen työlleen. Hän
valittaa ainaista väsymystään ja huonoa omaatuntoa läheisten suhteen. Mutta ei
pysty lopettamaan tilannettaan, sillä itsearvostus on suhteessa työtunteihin.
Yleensä Sähläri on myös päällikkö kotona ja hän on valinnut kumppanikseen myötäilevän
kiltin persoonan. Sählärin ympäriltä katoavat osaavat työntekijät ja Sähläri
palaa loppuun mikäli ei sairastu vakavasti ja sitä kautta pakotetusti joudu
hillitsemään tahtiaan.
6. AHNEPASKA
Ahnepaska-sonni kahmii kaiken
itselleen. Varsinkin kun kyseessä on raha tai korvaukset. Tietenkin erilaisia
palkintoja ja titteleitä hän rakastaa. Se mikä hänestä tekee Ahnepaskan on
epäreilut keinot palkkioiden saamiseen kaihtamatta epäoikeudenmukaisuutta
työkavereitaan kohtaan.
Ahnepaska on yleensä ”pikkupomo”. Hän
haluaisi suuremmaksi ja siksi usein roikkuukin esimiehen ovenpielessä
tiedottamassa aikaansaannoksistaan tai työkavereidensa epäonnistumisista.
Ensivaikutelma on flirttailevan
iloinen jopa imelä. Hän haluaa olla kaikkien kaveri ja suosiossa, mutta
loppupelissä istuu yksin omassa huoneessaan, sillä kukaan ei pidä hänestä
ahneuden ja pyrkyryyden vuoksi.
Luonteensa vuoksi hänet ohitetaan
suuremmissa nimityksissä vaikka koulutus riittäisikin. Tämä alkaa pikkuhiljaa
tekemään katkeruuden pesää Ahnepaskan sydämeen. Katkeruus alkaa ilmetä
kansankielellä kaksinaamaisuutena sekä työyhteisöön henkisen pahoinvoinnin
levittämisenä. Ahnepaska tervehtii iloisesti enää asiakkaita ja
yhteistyökumppaneita, joista hän hyötyy. Työkavereille voidaan olla sanomatta
sanaakaan tai edes hyvää huomenta varsinkin niille, jotka ovat ilmaisseet
huolensa oikeudenmukaisesta rahan jakamisesta.
YHTEENVETO
Nämä kaikki edellä luetellut Sonnit
löytyvät matkan varrelta omasta työhistoriastamme. Usein mietin, että miten
miehet saavuttavat niin paljon enemmän kuin naiset ? Tunnen lähipiirissäni paljon hyvin
koulutettuja naisia, jotka eivät koskaan pääse eteenpäin vaikka taidot ja kyvyt
riittäisivätkin. Heidät ohitetaan nimityksissä kerta toisensa jälkeen ja paikan
saa joku vasta valmistunut taulukoita väsäävä miespuolinen Nössö.
Tulee mieleeni ajatus siitä, että
naisilla ei ole hyväsiskojärjestelmiä vai ovatko korkeasti koulutetut pätevät
naiset vanhemmille miesjohtajille liian pelottavia ?
Tämä tarina ei ole tiedettä. Tämä
tarina toivon mukaan herättää keskusteluja eri työyhteisössä. Tämä tarina on
saavuttanut päämääränsä, mikäli yksikin lukija saa apua tästä tarinasta ja
ymmärtää, että ei ole esim. Narsu-Sonnin kanssa yksin.