Auringon laskiessa istutaan hiljaa rannalla ja odotetaan.
Majavalla on erittäin hyvä hajuaisti, joten tuulen alapuolella on oltava.
Itse nautiskelen luonnon äänistä ja kuvailen, sillä minusta ei ole
metsästäjäksi.
Reilu tunti on kulunut eikä vielä ole mitään näköpiirissä.
Mutta hetkisen kuluttua ulapalla uiskentelee odotettu "kaveri".
Mutta majava on niin älykäs tällä kertaa, että pysyy visusti tarpeeksi kaukana ja
saa kaadella puita rauhassa edelleen...